MEDITAATIO + MEDITATIIVISEN TILAN VAIKUTUS

Meditatiivisen tilan saavuttaminen on syvin ja vanhin joogaharjoituksen tavoite. Oikeastaan meille luonnollinen tila, joka on peittynyt omien ajatusten ja egon kontrollin alle.

Se mitä miellämme tänä päivänä joogaksi on yleensä asana - fyysinen harjoitus, joka on luotu tukemaan meditatiivisen tilan saavuttamista. Meditatiivinen tila yksinkertaisuudessaan tarkoittaa läsnäolevan hetken kokemista ja tulemista tietoisemmaksi omasta autenttisesta itsestä sekä ympäröivästä maailmasta.

LÄSNÄOLO TÄSSÄ HETKESSÄ

Läsnäololla tarkoitetaan sitä, että tehdään meidän jatkuvasti juoksevilta ajatuksilta tilaa huomata se, mitä voi aistia ja kokea tässä hetkessä - ilman sen kummempaa analysointia tai arvottamista hyväksi tai pahaksi. Arvottaminen ja analysointi vie meidät pois tästä hetkestä tehdessämme päätelmiä kokemamme tai olettamamme perusteella.

Ajatus tyhjästä mielestä meditoidessa saattaa kuulostaa absurdin vaikealta. Kyse ei olekkaan tyhjästä tilasta - päin vastoin. Meidän mieltä hallitsevat ajatukset menneestä ja tulevasta on oikeastaan tosi pinnallinen asia. Mielen hiljentäminen tuo täyttymyksen tunteen, koska se tunne on tässä hetkessä. Se ei myöskään ole asia mitä koittaisimme "etsiä", vaan ennemminkin muistaa. Pienet lapset on elävä esimerkki siitä, kuinka olla tässä hetkessä. Oikeastaan ihan guruja. Pikku hiljaa ajatukset alkavat hallitsemaan mieltä, jos me ei pysähdytä ja harjoitella niistä hetkeksi irti päästämistä.

Mitä automatisoituneempi taito tai tapa, sitä haastavampaa sen muokkaaminen yleensä on. Ei ole siis ihme, että monelle meistä meditoinnin aloittaminen voi olla haastavaa, jos mielen toiminta on tottunut ihan toiseen. Se ei haittaa mitään, ja taito paranee harjoittelemalla.

MEDITATIIVISEN TILAN VAIKUTUKSET

Meditaation hyötyjä voi käsitellä tutkimustulosten tai joogisen filosofian näkökulmista. Joogisen filosofian näkökulmasta meditatiivinen tila on määränpää - sisäinen rauha, kyky olla tässä hetkessä omien ajatusten yläpuolella. Tyyni tila, joka on oikeastaan meille se luonnollinen, mutta joka helposti peittyy oman mielen, ajatusten ja egon ottaessa ohjat. Meditaatiota harjoittamalla nostamme tietoisuuden tasoa päästen lähemmäksi omaa autenttista itseä ja yhteyttä sekä ykseyttä itsen ja ympäröivän maailman välillä.

Säännöllisen meditaation hyötyjä ja vaikutuksia aivojen rakenteellisiin sekä toiminnallisiin muutoksiin tutkimusnäytön perusteella on mm.

• Positiivinen vaikutus mielialaan, unenlaatuun, immuniteettiin, keskittymiskykyyn, kognitiivisiin toimintoihin ja aivojen tervehtymiseen sekä vanhenemisen hidastamiseen

• Stressi-, ahdistus- ja masennusoireiden sekä kiputilojen ja kroonisen kivun laskemiseen

Meditatiivisessa tilassa keho ja mieli rentoutuu ja autonominen/parasympaattinen hermosto aktivoituu, mikä mm. laskee elimistön kortisolin eritystä eli fyysistä stressiä. Hengitys syventyy ja hidastuu, ja pidempi uloshengitys sekä pieni pysähdys sisäänhengityksen jälkeen aktivoivat mm. vagushermoa viestien elimistölle ympäristön olevan turvallinen.

Meditatiivinen tila hidastaa aivojen värähtelyn Theta-aallonpituudelle (3,5 - 8 Hz), jolloin aivot ja niiden toiminta rentoutuu antaen tilaa intuitiolle, luovuudelle sekä palautumiselle. Aivot värähtelevät tällä aallonpituudella ihmisen kasvaessa ja kehittyessä noin seitsemänvuotiaaksi saakka, ja samoin syvästä unesta herätessä. Normaalisti hereillä ollessamme värähtelytaajuus on Beta-aallontaajuudella (12 - 33 Hz), jolloin olemme hyvin pirteitä ja valmiina reagoimaan. Erityisen syvässä meditatiivisessa tilassa aivoaallot voivat myös siirtyä Gamma-aallonpituudelle (25-100 Hz), eli erityisen korkealle värähtelytaajuudelle, kuten ihmisen tuntiessa esim. rakkautta, syvää onnellisuutta tai ykseyttä (itsensä, ympäröivän maailman ja universumin välillä). Gamma-värähtelytaajuus yhdistetään erityisen positiivisten tunnetilojen lisäksi korkeaa keskittymisen tasoa vaativiin kognitiivisiin toimintoihin sekä nopeaan oppimiskykyyn, sillä aivojen muovautuminen tällä taajuudella on nopeampaa. Kvanttifysiikan näkökulmasta Gamma-taajuudella myös mielen ja ajatusten voima manifestoidessa on voimakasta ja nopeaa.

KUINKA MEDITOIDA?

Ei ole muuta kuin täma hetki. Anna sun hetkeksi pysähtyä siihen. Tarkkailla sitä mitä sä pystyt huomaamaan sun ympärillä. Ääniä, valoja ja varjoja, miltä maa tuntuu sun alla, vaatteiden kangas iholla, sisään ja uloshengitykset ilmavirtana sierainten alapuolella ja kehossa. Anna sun vaan tarkkailla. Ei kuulu arvottaa hyväksi tai pahaksi. Anna sun huomata, tarkastella ja sitten päästää irti. Joku voi huomata, että huomion tuominen johonkin meinaa käynnistää ajatusketjun seuraavasta. Anna sun kuitenkin päästää siitä irti, ja vaan huomata.

Moni meistä saattaa nähdä meditoinnin olevan sitä, että munkki istuu tunteja ajatuksen värähtämättäkään. On ehkäpä hyvä tietää, että eivät hekään siihen yleensä pysty. Ajatuksen juoksu on osa meitä, inhimillistä, siitä ei kuulu moittia. Mutta kun ajatus tulee, anna sun tarkkailla, ei arvottaa, ja päästää irti. Idea on se, että me ei anneta ajatusten jatkuvasti hallita meitä, vaan otetaan itse hallinta oman mielen toiminnasta.

ERILAISET MEDITAATIOHARJOITUKSET

Meditointiin ei ole oikeaa tai väärää tapaa - tavoitteena kuitenkin meditatiivisen tilan saavuttaminen. Meditoida voi "perinteiseen" tapaan risti-istunnassa tai lotusasanassa tai selinmakuullaan ja laittaa herätyskellon soimaan - ehkäpä aluksi 2 minuutin päästä ja pidentää aikaa harjoittelun edetessä esim. 10 minuuttiin tai varttiin.

• Vinkki: Meditaatiota helpottaa huomattavasti tuoda liikettä kehoon vaikkapa ihan vaan venyttelemällä tai ravistelemalla tai muutamalla jooga-asanalla, mikä helpottaa tietoisuuden laskemista kehoon ja avaa kehon energiavirtaa.

• Vinkki 2: Erityisesti jos mieli meinaa jatkuvasti lähteä harhailemaan, voit ottaa yksittäisen asian mihin kiinnittää huomion. Hengityksen seuraaminen on monelle toimiva tapa, mutta voit valita myös esimerkiksi yksittäisen esineen näkökentässäsi tai taustalta kuuluvan äänen, jota tarkastella - ilman arvottamista tai analysointia.

Meditoida voi kuitenkin monella muullakin tapaa. Olipa kokenut meditoija tai vasta-alkaja, esimerkiksi hengitysharjoitukset ja ohjatut meditaatiot on tapoja syventää meditatiivista tilaa ja omaa meditaatioharjoitusta. Erityisesti aloittelevalle meditoijalle tai kenelle tahansa kokeneemmallekin sellaisina päivinä, kun mieli meinaa harhailla normaalia enemmän, on huomattavasti helpompaa laskea huomio tähän hetkeen ja nostaa omaa tietoisuuden tasoa tuomalla meditaatioharjoitukseen mukaan ohjattu osuus, johon mieli voi ankkuroitua ja keskittyä.

MEDITATIIVISET HARJOITUKSET KESKIVIIKKOISIN K17 YOGALLA

K17 Yogalla keskiviikkoiltaisin klo 18:45 on ohjattu meditatiivinen harjoitus. Joka toinen keskiviikko Annin ohjaama 45 min Breathowrk / hengitysharjoitus ja joka toinen kerta Julin 30 min ohjattu meditaatio. Myös jokaisen joogatunnin päätteeksi jätetään aikaa meditatiiviselle loppurentoutukselle, johon kuuluu usein ohjattu meditaatio.